Guapulossa on kiva käydä myös iltaisin, sillä sieltä löytyy mukavia pikkukuppiloita. Haasteena on sinne pääsy, sillä kadut ovat niin kapeita, etteivät taksitkaan aina suostu sinne laskeutumaan. Ruuhkan sattuessa on vaarana jäädä jumiin, kuten kävi tässä jonkun aikaa sitten kavereiden kanssa, kun yritettiin omalla autolla. Loppujen lopuksi odotettiin melkein tunti, että päästiin eteenpäin.
Guapuloon voi toki illalakin kipaista jalan, mutta omalla vastuulla ja suositeltavaa isommassa porukassa. Quito, vaikka ei mitenkään mahdottoman suuri tai turvaton ole, on kuitenkin etelä-amerikkalainen pääkaupunki. Muistan hieman ennen Ecuadoriin muuttoa nähneeni Suomen televisiossa skandaalinkäryisen dokumentin Paholaisen henkäys -huumeesta, joka vie uhrilta oman tahdon ja tekee hänestä zombin, joka tottelee jokaista ryöstäjän käskyä. Juuri perjantaina tuttava kertoi, kuinka hänen poikansa oli bussissa huumattu tuolla kyseisellä huumeella. Ei ole tarkoitus peloitella ketään (eikä ainakaan äitiä!) mutta liian usein törmää ressaajilla "ei missään mitään käy, minulle ainakaan" -asenteeseen. Taisipa itsellänikin olla sellainen, mutta kantapään kautta oppii. Järki siis mukaan, kotona ja muualla! Tämmöinen pääkallokuva tähän vielä viestiä vahvistamaan:
Pienen turvallisuus-muistutuksen jälkeen palataan positiivisiin asioihin, kuten Etelä-Amerikan värit. Saataisiinkohan sillä Suomen kollektiivisesti masentunut kansa piristymään, kun maalattaisiin julkisivut kunnon väreillä, eikä mitään pelkistetyn viileää ja vaaleaa?
Auringonpaiste myös on plussaa, vaikka joskus onkin pakkaskelejä ikävä, kuten edellisessä tekstissä kerrottu pakastimensulatusepisodi kertoo. Täällä on tällä hetkellä meneillään talvi, joka tarkoittaa satunnaisia rankkoja vesisateita, mutta pääasiassa on aurinkoista ja lämmintä siinä määrin, että oikein mielelläni kuljen kadun varjoisella puolella.
Kävelyllä seurana oli toinen kämppäkaverini Bumba, joka on oikein ihana ja tykkää syödä kengänauhoja. Guapulon perällä on mukavan vihreä puisto, jossa on koirankin kiva juoksennella vapaana. Kyltti muistuttaa, että päivittäin pitäisi liikkua ainakin puoli tuntia. Pidetään mielessä.
Laitanpa tähän loppuun linssipadan ohjeen. Linssit eivät taida monenkaan suomalaisen ruokavalioon kuulua, mikä on harmi, koska ne ovat tosi herkkua. Tänään juuri keittelin lounaaksi ja ensi viikollekin varastoon, näin helpolla ohjeella:
Liota linssejä vedessä yön yli.
Paistele padan pohjalla silputtu sipuli ja valkosipuli pehmeäksi, viskaa joukkoon myös pari pilkottua tomaattia ja raastettua porkkanaa.
Lisää liotetut linssit, lisää vettä ja anna porista miedolla lämmöllä kunnes linssit ovat pehmeitä, minulla kesti reilu tunti. Mausteeksi mitä nyt sattuu olemaan: pippuria, ripaus suolaa, paprikajauhetta...
Syö riisin kanssa ja lisukkeeksi käy kana tai liha tai vaikka paistettu kananmuna.
Tällainen oli tämä sunnuntai, palaillaan ensi viikolla!
No comments:
Post a Comment